Kylät maakirjassa 1543 -1557

Ensimmäiset asiakirjat, joissa pitäjittäin kylät ja asukkaat luetellaan, ovat vasta uudenajan alkupuolelta 1540-luvulta, jolloin Kustaa Vaasa antoi panna alulle verolaitoksen uudistamisen ja siinä mielessä laadittiin ensimmäiset maakirjat, myöhemmän ajan maarekisterin edelläkävijät. Kirjoihin merkittiin isännät, talon suuruus sekä erilaisten verojen määrä. Koska aluksi seurattiin silloisia oloja muuttumattomina, ensimmäiset maakirjat kuvastavat samalla tämän ajan asutusta sekä keski-ajalta peräisin olevaa verolaitosta. Olot eivät näet silloin vaihdelleet niin nopeasti kuin myöhemmin, vaan vuosikymmeniä, jopa vuosisatojakin verot saattoivat pysytellä jo vakiintuneella pohjalla. Näin ensimmäiset maakirjat heijastavat keskiaikaisia oloja.

Ensimmäinen maakirja vuodelta 1543 ei sisällä vielä kylännimiä Ne on merkitty varsinaisesti vasta seuraavalla vuosikymmenellä, jolloin vuoden 1557 maakirjassa tapaa ne ensimmäisen kerran. Tällöin oli täysiveroluku 300, ylijäämäveroja neljä, savuluvun noustessa näiden kohdalla 1127. Tähän on lisättävä 70 yksjalkaveroa, 168 savua sekä kaksi sopimusmiestä. Joutsenon kylät on poimittu Lapveden ja Taipalsaaren pitäjien kylien joukosta vuoden 1544 Maakirjasta. Johon ne on summittaisesti merkitty. Merkitsen tähän vuosien 1544 - 1557 Jääsken ja myöhemmät Joutsenon kylät. Verokirjuri on joitakin kyliä kirjannut toisina vuosina Lappeen maakirjaan , ja välillä Jääsken maakirjaan. Joten kohtalaisen sekavaa on tuon ajan kirjanpito ollut.

Kylän nimi siinä järjestyksessä kuin maakirjassa.

Yllämainittuihin 149 kylään on vielä luettava ne yksjalkakylät, jotka kuuluivat Saviniemeen (Saviniemen kuninkaan kartanoon) ja esiintyvät ensi kerran vasta vuonna 1571. Mitä Joutsenon kyliin tulee, ovat ne summittaisia, kuten jo mainittiin eivätkä sisällä koko asutusta. Useat talot on näet merkitty Lappeen tai Taipalsaaren muitten kylien yhteyteen. Kun kylien joukossa on monta seutukylää, kuten Mertjärvi, Yli- ja Makuunu, Sairala, Ahjärvi, Kiinelä, Mustakulkkula, Immalankylä, Nurmijärvi, Kirvu, Järvenkylä, Tynkkylä, Joutseno, Jänhiä, joiden alueella on useita pikkukyliä, nousee kylien lukumäärä itse asiassa vieläkin suuremmaksi. Asutus Suur-Jääskessä oli 1500-luvun puoliväliin mennessä huomattavasti laajentunut, vaikkakin suuret alat Ruokolahden pohjoisosassa, mm. koko Torsajärven seutu ja Torsantaka olivat asumattomia. Samoin oli laajoja metsäalueita Kirvun ja Rautjärven välillä sekä Vuoksenrannan eteläosissa. .On vaikea päätellä, mitkä luettelon kylistä ovat asiakirjojen mukaan vanhimpia, jollei oteta huomioon paikannimitutkimusta, koska kaikissa yllämainituissa kylissä jo oli asukkaita vuoden 1543 maakirjan mukaan. Ainakin ne kylät, jotka jo silloin olivat suuria asutuskeskuksja lukuisine taloineen, ovat keskiajalla syntyneitä, sillä kylästä ei hetkessä synny monen talon käsittävää suurkylää. Seuraavissa kylissä oli vuosina 1543 kaksi tai useampia taloja: katso SEURAAVA SIVU: MAAKIRJA

Lähdeet:
Jääsken kihlakunnan historia osa yksi
Jääsken ja Lappeen maakirjat vuosilta 1543-1600

| ALOITUS | LAPPEEN MAAKIRJA 1543 | LAPPEEN MAAKIRJA 1544 |
| LAPPEEN MAAKIRJA 1600 | TAIPALSAARI MAAKIRJA 1554 | TAIPALSAARI MAAKIRJA 1600 |