Holapan sukuseuran 8. sukujuhlaa vietimme lauantaina 10.7.2021. Tällä kertaa tapahtumapaikkana oli Ylivuotto, joka on entistä Ylikiimingin kuntaa ja kuuluu nykyään Oulun kaupunkiin. Kokoontumispaikkana oli Iso-Vuotunkijärven rannalla sijaitseva Vuoton Joutsen ja varsinaisena juhlapaikkana paikallinen kylätalo. Ennen juhlia oli päivän virallisempi osuus eli Holapan sukuseura ry:n vuosikokous. Hallituksen puheenjohtaja Lauri Holappa toivotti kokousvieraat tervetulleiksi. Kokouksen alussa vietettiin hiljainen hetki Veli Holapan muistolle ja Raimo Holappa lausui muistosanat. Veli Holappa oli sukuseuramme alkuunpanija ja perustajia. Vuosikymmenten ajan hän oli harrastanut sukututkimusta ja koonnut laajan sukutietokannan lähtien suvun juurilta 1400-luvun Jääskestä ja vielä kauempaakin ja päätyen nykypolviin. Sukuseura perustettiin Puolangan Askanmäessä v. 2006. Sukuseuran toisessa tapaamisessa Rekihovissa 2008 Veli Holappa nimettiin seuran ensimmäiseksi kunniajäseneksi. Kunniajäsenyys on seuran huomionosoitus pitkällisestä ja pitkäjänteisestä työstä suvun vaiheiden tutkimisessa. Veli toimi aktiivisesti sukuseurassa aivan viime vuosiin saakka, kunnes vaikea sairaus lopulta vei voiton.
Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Matti Holappa ja sihteerinä Timo Halonen. Kokouksessa käsiteltiin edellisen tili- ja toimintakauden asiat sekä tulevan kauden 2021-22 toiminta- ja taloussuunnitelmat ja jäsenmaksu, joka päätettiin pitää samana eli €15.
Sukuseuran hallituksen puheenjohtajaksi valittiin nykyinen puheenjohtaja Lauri Holappa vuoden 2021 loppuun, jonka jälkeen Juha Holappa jatkaa hallituksen puheenjohtajana. Hallituksen jäseniksi valittiin nykyiset Rauno Kinnunen, Terttu Väänänen, Juha Holappa, Kalevi Lämsä, Anu Hopia, uutena nykyinen varajäsen Leena Myllyselkä, Lauri Holappa vuoden 2022 alusta ja Rauno Holappa uutena jäsenenä. Tämän lisäksi valittiin hallituksen varajäseniksi nykyinen varajäsen Matti Holappa sekä Senja Lamberg. Hallituksen jäsenyydestä luopuvat Raimo Holappa ja Timo Halonen. Toiminnantarkastajaksi valittiin Veikko Sipola ja varalle Raimo Holappa. Lisäksi käsiteltiin ja hyväksyttiin sääntömuutosesitys, joka mahdollistaa etäosallistumisen ja etäkokouksien järjestämisen. Kun kokous saatiin päätökseen, nautittiin Vuoton Joutsenen runsaan lounaspöydän antimista. Sitten siirryttiin varsinaiselle juhlapaikalle Ylivuoton kylätalolle.
Kun reilut 50 osallistujaa oli ottanut paikkansa avarassa salissa, liput saapuivat Raimo ja Matti Holapan kantamina, jonka jälkeen puheenjohtaja Lauri Holappa lausui tervetuliaissanat. Ohjelman juontaja Rauno Kinnunen esitti kaksi Bellmanin laulua säestäen kanteleella. Sitten mentiinkin syvälle paikallishistoriaan, kun Oskari Koistinen kertoi ja muisteli Ylivuoton kylän ja sen asukkaiden vaiheita Leena Myllyselän ja Lauri Holapan haastattelemina. Paljon oli muistitietoa ja tarinaa sekä Koistisista että Holapoista ja muistakin kylän suvuista ja taloista.
Lenkkinä tähän ketjuun sopivat sitten hyvin seuraavana ohjelmassa olleet ”Tarinoita omasta sukuhaarasta”, joita Lauri Holappa ja Leena Myllyselkä kertoilivat. Lauri esitti lyhyesti sukupuun lähtien Olof Holapasta Sangijärvellä 1500-luvulla, edeten suvun asettumiseen Ylivuotolle, kun Matti Holappa osti Paavo Siiralta talon pojalleen Paavolle Ison Wuotungin rannalta v. 1630. Siitä muodostui Holapansaaren kantatalo savu nro 1, josta nuorin poika Olof lähti Muhokselle v. 1804. Hän oli Laurin isoisän isoisä. Leena Myllyselkä (os. Holappa) on sukunsa vaiheista saanut selville, että v. 1825 Johan Holappa perheineen Utajärven Juorkunasta muutti Holapansaarelle, jossa oli vuonna 1795 tehdyn jaon peruna kaksi ”savua” eli taloa. Johan (Juho) tuli isännäksi 2. savuun. Nämä Holapan kantatalot sijaitsivat Iso-vuotunkijärven saaressa vastapäätä Koististen kantataloja. Niistä lohkottiin isojaon yhteydessä 1880-luvulla lukuisia tiloja. Talo, jossa Leenan isä Aarne Holappa vietti lapsuutensa, on jo hävinnyt. 1930-luvun lamassa Aarnen isä, Juho, menetti talon velkojilleen. Ensimmäinen Holapan talo on vielä olemassa. Oskari Koistinen, joka onkin jo kohta 90-vuotias, muistaa hyvin, että vastarannalla näkyi pitkä rivi Holapan 2 taloon kuuluvia rakennuksia. Nykyisin hiljentynyt Ylivuoton kylä oli siihen aikaan vireä. Oli kauppoja, koulu, posti, majatalo, meijeri ja jopa tuulimylly. Oskari kertoi hauskoja ja liikuttavia kertomuksia ihmisten elämästä siihen aikaan.
Lisäksi hallituksen uusi jäsen Rauno Holappa käytti lyhyen esittelypuheenvuoron ja kertoi omasta Oulun suvusta.
Ohjelma jatkui ylikiiminkiläisten voimin, kun Hannele Myllyselkä lausui Pentti Holapan runoja. Lopuksi vielä teatterimies Janne Hiltunen imitoi tunnettuja julkisuuden henkilöitä ja kertoi humoristisia tarinoita. Sitten olikin kahvittelun ja marjapiirakan aika.
Väliajalla tarjottiin kahvin lisäksi myös boolia. Syykin selvisi, kun seuran puheenjohtaja Lauri Holappa sai vastaanottaa onnitteluja ohimenneen merkkipäivän johdosta. Tämän jälkeen lähdettiin retkelle Vienan Karjalaan eli Juha Holapan johdolla muistelimme sukuseuran matkaa syksyllä 2019 Kalevalan laulumaille (Vuokkiniemi, Vuoninen, Kalevala) ja jatkosodan taistelupaikoille (Kis-Kis kukkulat, Eldanka, Uhtua). Mieliin jäivät myös Jyskyjärven ainutlaatuinen miljöö, perhemajoitus ja ystävälliset ihmiset. Myös Kostamuksen kaupunki nähtiin ja kun ohitettiin kaivoskombinaatti, muisteltiin UKK:n aikaa ja -projektia. Juha oli junaillut retken sukuseuran puolesta. Toteutuksesta vastasi Matka-Moilanen ja Eero Moilanen toimi itse kuskina, tulkkina, oppaana, haitarinsoittajana ja yleisenä viihdyttäjänä. Juha välitti kuvin ja sanoin.
Juhlan loppupuolella kuultiin vielä yksinlaulua Rauno Kinnusen esittämänä: muun muassa Liisa Tavin aikanaan tulkitsema Jäähyväiset aseille sekä Jorma Uotisen tutuksi tekemä Mustan kissan kahvila. Puheenjohtaja Lauri lausui ajallaan juhlan päätössanat. Toki laulettiin myös yhdessä kaksikin laulua. Näitä olivat Ylikiimingin kotiseutulaulu sekä Karjalaisten laulu, johon Holapan sukuseuran juhlat ovat ennenkin komeasti huipentuneet. Mutta eivät juhlat tähän kokonaan päättyneet, vaan kymmenkunta innokasta jatkoi vielä Koistisen kotimuseoon, jossa Oskari esitteli entisaikojen työkaluja ja esineitä sekä talon historiaa. Näillä eväillä on hyvä jatkaa seuraavia juhlia kohti.
Lopuksi vielä kiitokset kaikille juhlaan osallistuneille ja järjestelyistä vastanneille henkilöille erikoismaininnalla Vuoton Joutsenen Anja ja Olavi Henttunen, Aino Marttila-Tornio ja Ylivuoton kyläyhdistys sekä Leena Myllyselkä, joka paikallisena sukuseuran edustajana hoiti järjestelyjä.