Holapan sukuseuran 7. sukujuhlaa vietimme lauantaina 7.7.2018. Tällä kertaa tapahtumapaikkana oli Merilän kartano Utajärvellä. Viehättävällä paikalla Oulujoen törmällä sijaitseva kartanohotelli tarjosi meidän lähes 50 hengen ryhmälle hyvät kokoontumistilat ja maukasta lähiruokaa kohtuulliseen hintaan. Ennen juhlia hoidettiin päivän virallinen osuus eli Holapan sukuseura ry:n vuosikokous. Hallituksen puheenjohtaja Lauri Holappa toivotti kokousvieraat tervetulleiksi. Kokouksen puheenjohtajana toimi ystävälliseen mutta jämäkkään tapaan Pentti Holappa. Senja Lamberg hoiti sihteerin tehtävät. Kokouksessa käsiteltiin edellisen tili- ja toimintakauden asiat sekä tulevan kauden 2018-19 toiminta- ja taloussuunnitelmat ja jäsenmaksu, joka päätettiin pitää samana eli 15€.
Sukututkimuksen tilanteesta käytiin vilkasta keskustelua. Veli Holappa on tehnyt tällä saralla ansiokasta työtä ja sukuseura pyrkii varmistamaan työn jatkumisen ja peräänkuulutti tehtävästä kiinnostuneita ottamaan yhteyttä hallitukseen. Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin Juha Holappa. Hän on Oterman sukuhaaraa ja asuu nykyään Helsingissä. Lisäksi vahvistettiin Anu Hopian jäsenyys. Hänet oli kutsuttu varajäsenen paikalta hallitukseen Pentti Lohelan eron jälkeen. Matti Holappa jätti paikkansa hallituksessa siirtyen varajäseneksi. Keskusteltiin myös siitä, miten pidämme sukuseuran elinvoimaisena ja kiinnostavana nykyisille ja uusille jäsenille. Todettiin, että hallitus ei siihen yksin pysty, vaan tarvitaan kaikkien omaa aktiivisuutta tuoda sukuseuraa esiin kukin omassa elämänpiirissään. Tiiviimpi yhteydenpito esimerkiksi Facebookin kautta on yksi kanava. Tärkeää olisi saada nuoria mukaan; heillä on intoa ja taitoa. Siinäpä kokouksen terveiset lyhyesti.
Kun kokous saatiin päätökseen, siirryttiin ravintolan puolelle runsaan lounaspöydän äärelle. Kun vielä jälkiruoka ja kahvitkin oli nautittu, oltiinkin valmiita ottamaan vastaan henkistä ravintoa musiikin muodossa. Rauno Kinnunen avasi pelin esittämällä yksinlaulua. Häntä säesti pianisti Raimo Holappa
Sodankylästä. Tämä kaksikko esiintyi toiseenkin otteeseen kahvitauon aikana. Lauluina olivat Elämäni on lauluni (Joe Edwards), Lauluilta (säv. Jari Vanha, san. Timo K. Mukka), Bist du bei mir (J. S. Bach) sekä Leporellon aaria oopperasta Don Giovanni (W. A. Mozart). Sitten palattiinkin juhlasaliin. Tunnelma nousi entisestään, kun liput saapuivat saliin Matti Holapan ja Raimo Holapan kantamina. Lauri Holappa toivotti vieraat lämpimästi tervetulleiksi juhlaan. Näin oli tilaisuus virallisesti avattu. Tämän jälkeen seurasi mielenkiintoinen ja odotettu ohjelmanumero, kun Kaisa Hiltunen kertoi elävästi ja värikkäästi tarinoita sukunsa roomareista, ja Utajärven Laitilan lossista. Lossiliikenne Oulujoen yli alkoi jo 1830-luvulla. Legendaarinen Heikki Hiltunen vaikutti roomarina pitkään (1886-1936) ja hänen poikansa Matti loppuajan vuoteen 1949, jolloin silta korvasi lossin. Nykyään Utajärven keskustassa on roomaripatsas ja vuosittain valitaan joku kunnostautunut utajärvinen ”Vuoden roomariksi”. Juhlassamme esiintynyt Sami Pelkonen oli vuoden 2016 Roomari. Kaisa Hiltunen on roomarien sukua alenevassa polvessa ja hän on kirjoittanut kirjan ”Roomari - Tarinoita Utajärven Laitilan lossista vuosina 1875-1956”. Todettakoon vielä näin jälkikäteen, että Kaisa Hiltunen on valittu vuoden 2019 Roomariksi!
Oman sukumme tarinoihin päästiin, kun kaksi seuramme jäsentä, Juha Holappa sekä Anu Hopia, kertoivat perimätietoa ja tarinoita omista sukuhaaroistaan. Juha kertoili Vaalan Otermanjärven alueen asutuksesta ja Holapan suvun elämästä siellä perimätiedon ja omien kokemustensa pohjalta. Anu taas on äitinsä puolelta Juorkunan Holapoita. Hän on selvitellyt isoäitinsä äidin Elsa Holapan elämäntarinaa.
Sitten olikin kahvittelun aika. Paikallinen hanuristi Sami Pelkonen antoi vauhtia, ja Marja-Leena Holappa Raimo Holapan säestämänä lauloi niin venäjäksi kuin suomeksikin, ohjelmassa oli mm. Tiet sekä venäjänkielinen Kehtolaulu.
Sukujuhlan toisella jaksolla oli monien odottama kertomus keväällä 2017 tehdystä retkestä suvun juurille Karjalaan. Muistelusta veti jouhevasti Pentti Holappa, ja retkellä mukana olleet olivat innokkaasti juonessa mukana. Värikkäät jutut ja kuvat antoivat hyvän läpileikkauksen, mitä matkalla nähtiin, koettiin ja tapahtui. Kaikilla taisi olla niin mukavaa – sekä retkellä että täällä kuulijoilla. Retkimuisteluksen jälkeen tämänkertainen juhla alkoi olla loppupuolellaan. Juhlan päätössanat lausui ja juhlaan osallistujia kiitteli puheenjohtaja Lauri Holappa. Rauno Kinnunen soitti vielä sikermän kanteleella, jonka jälkeen juhla päätettiin komeasti Karjalaisten lauluun.
Kiitokset kaikille ohjelman tekijöille, järjestäjille ja osallistujille; oli taas mukava tavata sukulaisia ja viettää aikaa yhdessä!